6. Berliini

Jokavuotinen matkailuperinne (tosin vasta toista kertaa) jatkui kesällä, kun lähdettiin parhaan kaverin kanssa Berliiniin. Mä oon aina ollut tosi kiinnostunut Saksasta, joka varmaan johtuu siitä, että mun äiti on ollut siellä joskus pienenä kielivaihdossa ja kertonut mulle kaikkia siistejä tarinoita sieltä. Oon siis vähän on-ja off- tyylillä itekkin opiskellut saksaa lukiosta lähtien, mutta en voi sanoa olevani hyvä siinä. Ehkä mä just ja just osaan alkeet.

Tääkin matka varattiin aika spontaanisti (ehkä viikon varotusajalla) mutta meiän vanhemmat on jo tottunut tälläseen, joten eipä ne kauheesti yllättynyt.

Ite tykkäsin Berliinistä tosi paljon ja mua oikeestaan yllätti kuinka paljon yks kaupunki voi vaihdella sekä fiiliksen että ulkomuodonkin tasolla. Tällä meinaan sitä, että kyllä siellä näkyi niitä vanhoja DDR- asuinalueita mutta myös sitä uudempaa puolta kaikkine kauppakeskuksineen yms. Musta oli myös ihanaa kuinka vihree koko kaupunki oli!! Yhtenäkin päivänä ei me muuta tehtykkään kun vaan käveltiin yhtä isoa puistoa ympäriinsä ja se oli ihan sairaan kivaa, vaikka illalla jalat aika vahvasti sano ittensä irti.

Me tykätään molemmat aika paljon kävellä ympäriinsä, mutta käytiin me pari turistikohdettakin vilkaisemassa, ja tietenkin berliinin muuria - kahdesta eri kohtaa! Toisessa pätkässä oli graffiteja, jotka siis oli ihan huikeita taideteoksia ja pakko sanoa että ei Berliiniä ihan turhaan sanota graffitien pääkaupungiksi! Sitten me käytiin Berliinin parlamenttitalon katolla ja se oli niin hienoa koska mentiin illalla ja nähtiin ihan upea auringonlasku sieltä kupolista! Jos ikinä meette Berliiniin niin suosittelen ihan täysillä! Sinne pitää vaan varata aika mutta on muuten täysin ilmanen!

Tälläkään kertaa ei vältytty miltään kommelluksilta vaan me pelleiltiin Berliinin metron kanssa ihan huolella! Ekalla kerralla kun juostiin metroon Anni ei kerinnyt sisälle ja mä en kerinnyt enää ulos, niin siinä sitten ovi sulkeutui meidän välissä. Noh, mä jäin sitten seuraavalla asemalla, mikä onneks olikin se millä meidän piti alunperinki jäädä. Toisella kertaa ei edes tiedetä mitä tapahtui, luultavasti oli joku vuoronvaihto tai vastaava, mutta kesken matkan huomattiin että oltiinki ainoita matkustajia ja sitten se metro vaan pysähty keskelle sellasta tunnelia ja meiän reaktio ois pitäny saada videolle haha! Siinä me sitten patsasteltiin ja huhuiltiin mutta joku mies vaan ulkona vastas meille saksaks ja ei me tajuttu mitään mitä tapahtuu :D Mutta onneks me sitten päästiin matkaan, tosin väärään suuntaan.

Aika pahasti me molemmat tehtiin tuttavuutta auringon kanssa (jäikin mun ainoaksi todistukseks siitä että oon poistunu töistä tai omasta sängystä koko kesän aikana) ja kyllä oli kipee rintakehä haha.. 

Suosittelen kyllä Berliiniä tosi paljon! Siellä oli halpaa ruokaa, ihmiset oli yleisesti ottaen tosi ystävällisiä ja Berliinissä on helppo suunnistaa vaikka siellä olikin jotain metrotöitä paikoittain. Oli myös ihan super hyvät ilmat! Vikana päivänä kun kierreltiin Alexanderplatzia niin tihutti vähän, mutta ei niin pahasti etteikö olisi voinut kierrellä kaupunkia! Berliini oli kyllä 3.5/5 !

Pahoittelen muuten jos kuvat on huonolaatusia! Mulla jäi kamera kotiin, niin jouduin käyttämään puhelinta..

Syksyllä tää blogi vähän piristyy kun mulla alkaa tutorointi niin on jotain kirjotettavaakin! En nimittäin oo kesällä sen kummempia tehnyt kun ollut töissä, hengaillut svälillä kaverien kanssa ja nauttinut/kärsinyt kesäilmoista! Ja sain jopa autokoulun kakkosvaiheen (vihdoinkin) suoritettua, hyvä mä!

• email - miiamiiamattila@gmail.com
• instagram - miiamattila

5. Lukuisia opiskelijatapahtumia

Fuksina on kyllä tullut kierreltyä monenlaisissa bileissä, heti ekan illan bileistä lähtien, ja ajattelin kerätä kaikki omaan postaukseen, joissa olen syksyn ja kevään aikana ehtinyt käydä. Jos en kävisi töissä opiskeluiden ohella, olisin takuulla käynyt monissa muissakin paikoissa mutta ehkäpä on ihan hyvä että jotakin jää sitten toiseenkin vuoteen..

Aattelin nyt listata muutaman suuremman tapahtuman missä oon kierrellyt. Musta on superhauskaa mennä muiden kaupunkien tapahtumiin koska kavereiden kanssa junassa istuskelu ja "bilejännä" on osa sitä koko kokemusta mutta on ne oman kaupungin tapahtumatkin todella huippuja ja niissä on aina positiivista se, että joka kerta näissä tapahtumissa näkee tuttuja ja tuntemattomia.

Tammikuussa käytiin meidän porukan kanssa Rovaniemellä, jossa suuntana oli Poronkusemat vuosimallia 2017. Saatiin majotus sekä pieni turistiopastus Elliltä, joka on ihan originaali rollotyttö! Teemana oli maailmanloppu ja me siis pukeuduttiin torimummoiksi koska se on tällä hetkellä meidän wappiryhmän nimi. Ei kyllä tietookaan miten se liittyy maailmanloppuun mutta oli meillä kyllä hienot asut! Ideana oli siis se että me kierrettiin erilaisia rasteja, joissa piti suorittaa tehtäviä. Oli vihollisten tuhoamista, flip the cup -kisoja (me muuten voitettiin yhet jätkät, ha!), muitakin erittäin nestemäisiä kisoja ja sitten päivä huipentui Rovaniemen erittäin menevään baariin Half Mooniin.

Itselläni tää oli eka kerta näin pohjoisessa ja oli kyllä siistiä vierailla esim. napapiirillä ja muutenkin kyllä mä nautin siitä ns. lapin rauhasta, joka siellä kyllä oli havaittavissa. Me juhlittiin myös Ellin synttäreitä siellä ja oli kyllä mahti reissu ja kiitos kaikille siitä :)

Maaliskuussa taas oli Vaasan ihan omat (ja ekat!) isot approt, BoomCity approt. Itse olen sitä mieltä että tää oli kyl tän kevään huippukohta, koska mun kaverikin tuli tuolta Espoosta asti tänne kiertämään Vaasan baareja. Eihän approissa oikein muuta ihmeellistä tehdä, mutta meillä oli kyllä hauskaa ja iltakin fonassa jatkui oikein mukavasti. Mä ja Noora tietenkin suoritettiin suurin juomamäärä mitä ekana vuonna oli mahdollista ja saatiin tän myötä keittokandin ja märkämaisterin tittelit.

Huhtikuussa oli wykypäivät eli opiskelijatapahtuma, joka pidetään Tropiclandiassa! Mä en itse oo koskaan ennen käynyt tropparissa ja en mennyt nytkään sinne altaiden puolelle. Wykypäivissäkin oli paljon ulkopaikkakuntalaisia mikä on aina tosi kivaa, koska mitä enemmän jengiä, sitä hauskempaa! Wykyjen idea oli aika samantapainen kuin poronkusemissa eli kierrettiin tropparin pihalla eri rasteja, joissa suoritettiin tehtäviä. Pakko vinkkaa, että ainakin tänä vuonna siellä oli erittäin paljon ilmaista alkoholia ;) Oli kyllä tosi hauskaa vaikkakin erittäin kylmä.

Kävin myös Helsinkadun approilla kalliossa ja ne oli kyllä astetta suuremmat kun Vaasassa. Oli meillä hauskaa mutta etenkin jatkoilla oli mun mielestä vähän liikaa jengiä ja ihmettelinkin miksi jatkopaikkoja oli vain yksi...

Mutta nyt kuitenkin alkaa huhtikuu kohta loppua, ja nyt ollaan menossa lujaa kohti vappua eli opiskelijoiden parasta aikaa!

Hauskaa vappua ihan kaikille :) !

• email - miiamiiamattila@gmail.com
• instagram - miiamattila

4. Pariisi

Heinäkuussa 2016 lähdettiin parhaan ystäväni kanssa aika spontaanisti Pariisiin, ja kun puhun spontaanista viittaan siihen, että päätös reissuun lähdöstä ja itse lähtö tapahtuivat melkein kuukauden sisällä. Päätöskin tapahtui autossa kun toinen taisi vitsillä heittää että "Hei, lähetää Pariisin!" Niin no, miksipä ei?

  Me molemmat oltiin jo pitkään haluttu käydä Pariisissa, itse enemmän sen takia, että olin kuullut siitä niin paljon ennakkoluuloja, niin hyviä kuin huonojakin. Ei ne puhu englantia ollenkaan, ne kaikki on tosi ylimielisiä, Eiffel-torni on huikea, se on rakkauden kaupunki. Halusin siis nähdä mitkä mielestäni pitivät paikkaansa, ja mitkä ei. Lisäksi voisin nimetä ainakin viisi elokuvaa, mitkä on kuvattu siellä, ja sekin oli syy, miksi halusin paikan nähdä omilla silmilläni. Matkailu on sitäpaits mun lempipuuhaa, niin enhän mä nyt sano ei, kun tuli mahdollisuus lähteä!

Ja pakko sanoa, että yllätyin positiivisesti. Pariisin metro toimii yleisesti ottaen hyvin ja on erittäin selkeä, ja näin sanoo ihminen joka välillä sekoaa Suomenkin metrossa. Onhan se totta, että osa ei osannut tai halunnut puhua englantia, mutta kyllä siinä useimmat alun kankeuden jälkeen alkoivat sitten jossain määrin meidän kanssa juttelemaan. Kaverini osaa hieman ranskaa niin auttoiko tuo sitten sen suhteen, kuka tietää? Ei sitä ylimielisyyttä näkynyt yhtään missään vaan päinvastoin ranskalaiset oli mun mielestä todella mukavia, ainakin suurin osa. Me juteltiin esimerkiksi Eiffel-tornin edustalla mukavan perheen kanssa vaikka kuinka pitkään, kun odoteltiin illan shown alkamista. Vaikka eivät ne kovin paljoa sitä englantia kyllä osanneetkaan. Ehkä jotkut sitten sekoittavat tuon ylpeyteen omasta kotimaasta, missä ei mun omasta mielestä oo mitään halveksuttavaa.

Pariisi oli kyllä kaunis kaupunki ja ranskan kieli on kyllä miellyttävän kuuloista. Meille ei koko lomalla tullut yhtäkään hetkeä, jolloin meillä ei olisi ollut  mitään tekemistä. Päinvastoin meille tuli jopa kiire nähdä kaikki, ja vaikka juostiin paikasta toiseen yömyöhään asti, ei silti ehditty nähdä kaikkea mitä oltiin suunniteltu. Eiffel-torni oli niin ilmiömainen, että me käytiin sitä katsomassa niin monta kertaa ettei meistä kumpikaan pysynyt edes laskuissa. Etenkin iltavalot olivat ehdottomasti näkemisen arvoista katseltavaa. Muutenkin Seine-joki ja kauniit talot ranskalaisilla parvekkeilla olivat kuin piste i:n päälle. Onneksi otin mukaan kaverin, jonka oon tuntenut melkein seitsemän vuotta, niin hän tiesi että mä jään kuvaamaan ihan kaikkea. Myös mun snapchatin seuraajat varmaan pyöräyttelivät silmiään, kun mulla oli melkein joka ilta joku 32 videota ja kuvaa mystoryssa.

Kävimme myös Nodre Damessa, ja sieltä ylhäältä oli kyllä mahtavat näkymät, vaikka portaiden kiipeäminen olisi ahtaanpaikankammoiselle ollut hieman tiukempi paikka. Pakko myöntää että itseänikin vähän kammotti paikka paikoin. Myös Notre Damen kello tuli nähtyä, mutta kumma kyllä kellonsoittajaa ei näkynyt missään. Kävimme myös riemukaarta katsomassa, ja tietenkin Louvre-museossa Mona Lisaa ja muita erittäin kauniita taideteoksia ihastelemassa.

Lomamme huipentui Pariisin Bastille-päivään, jolloin saimme nauttia paraateista, suihkukoneista, ja ilmaiskonsertista, joka järjestettiin aivan Eiffel-tornin liepeillä. Illalla oli hienoin ilotulitus-show jonka olin koskaan nähnyt. On vieläkin aivan uskomatonta ajatella, että olen nähnyt jotain niin huikeaa livenä. Tunnelma ilotulituksia katsoessa oli myös jotain niin käsittämätöntä, koska ranskalaiset lauloivat niin sydämestä omaa kansallislauluaan. Tunteesta teki vielä paremman se, kun ranskan kansallislaulu tosiaan on erittäin mahtipointinen, että se melkein naurattaa.

Harmi vain oli se, että noinkin hienona ja iloisena päivänä, tapahtuu joitain aivan järkyttävää, nimittäin Nizzan isku, jossa monet ihmiset kuolivat auton alle. Oli kamala tunne lukea, että maassa, jossa olimme lomalla oli tapahtunut ranskalaisille tärkeänä päivänä jotain niin hirveää. Varsinkin kun pariisi oli juuri lopettamassa omaa varo-tilaansa. Meille ei kuitenkaan mitään käynyt, kun Nizza on Pariisista kuitenkin niin pitkän matkan päässä.

Ystäväni  ja minä pidimme molemmat Pariisista erittäin paljon ja kumpikin meistä lähtisi ehdottomasti uudestaan, jos mahdollisuus tulisi. Meitä suosi hyvät ilmat, mahtava seura, ja herkulliset ruoat. 4/5 ! Hyvä Ranska !

Pari vinkkiä, jotka tulevat mieleeni, jos suuntaa Pariisiin;

1. älä osta metrolippuja ihmisiltä, jotka sanovat ostaneensa "yhden ylimääräisen lipun". Niitä oli siellä todella paljon, joten kannattaa luottaa vain automaatteihin, joita oli onneksi joka paikassa.

2. Kannattaa katsoa välimatkat tarkkaan. Joskus kannattaa mielummin kävellä, kuin käyttää metroa.

3. Louvre ei ole jokapäivä auki... Me huomattiin se kun päätettiin että mennään Tiistaina. Noh, eipäs mentykkään.

4. Vaikka ei osaisi yhtään ranskaa, kannattaa edes bonjour opetella, ihan kohteliaisuus syistä.

5. Shoppailessa ei kannata raahata isoa laukkua, sillä kaupoissa tosiaan on ovimiehet, joten siinä menee turhan kauan aikaa kun ne joutuu tarkastamaan laukun perinpohjin.

• email - miiamiiamattila@gmail.com
• instagram - miiamattila

3. Comedian vuosijuhlat

Mun elämän kiireisimmän syksyn aikatauluun ei oo mahtunut blogin päivittely, mutta nyt kun uusi vuosi alkaa ja fuksivuotta on vielä kevät jäljellä, voisin jatkaa tännekin kirjoittelua.

Marraskuussa oli siis CoMedian (Communication and Media) eli meidän viestinnän opiskelijoiden ainejärjestön vuosijuhlat koska ainejärjestö täytti 25 vuotta. Ne oli mun ensimmäiset vuosijuhlat ja olin onnekas että ne oli just ne "oman" ainejärjestön järjestämät, sillä CoMedia juhlii vuosijuhlia vain viiden vuoden välein. Ainutkertainen kokemus toisinsanoen.

Asiaan kuului oikeanlainen pukeutuminen, hyvät käytöstavat, hyvä seura ja ruoka sekä tietenkin mahtavat jatkot. Tuntui jotenkin tosi aikuismaiselta ostaa itselleen hartiahuivia ja miettiä sitä, että onko laukku ja kengät samaa väriä. Oli myös jotenkin virallista laittaa ainejärjestönauhat rinnalle ja edustaa itseään muiden joukossa.

Meillä oli siis kolmen lajin illallinen, ja itse valitsin kasvisvaihtoehdon. Voin vain sanoa, että ruoka ja oli täysin rahanarvoista. Se oli niin hyvää, että ei mitään valittamista kyllä ole. Iltaan kuului mielenkiintoisia puheita, juomalauluja ja tietenkin hyvä seura. Ensi kertaa sain kokeilla esimerkiksi konjakkikorvien taittelun, mikä tulevaisuudessa tulee olemaan erittäin tärkeä taito.

Oma huippukohtani illassa oli ehdottomasti se, että mut valittiin vuoden fuksiksi. En osaa edes sanoa, kuinka hienolta se tuntui kun oma nimi huudettiin ja sain vastaanottaa kunniakirjan ja lahjan. En edes aluksi uskonut sitä todekseni  ja kysyinkin kaveriltani että "oliko se mun nimi". Ja olihan se. Olin jo ekan illan bileistä asti kun meille esiteltiin vuoden 2015 vuoden fuksi, haaveillut siitä, että saisin itsekkin kantaa kyseistä titteliä. Pakko kyllä myöntää että olen ylpeä saavutuksestani ja sen vuoksi  kunniakirjakin on päässyt olkkarin seinälle oikein kehyksissä.

Jatkoille päästiin busseilla ja paikka oli koristeltu todella nätiksi ja tarjoilutkin olivat hyvät. Siellä oli myös valokuvaaja paikalla ja illasta onkin paljon kivoja kuvia. Omat kuvat hävisivät koska puhelimeni meni rikki, joten siksi tässäkin postauksessa niitä on vain pari.

2. Fuksielämää

Ekan illan etkot, bileet ja jatkot, ekan viikonlopun etkot, bileet ja jatkot, fuksivison, humanistiaiset, kastajaiset yms yms..

Reilut pari viikkoa olen yliopistossa nyt haahuillut ja tosiaan, opiskelijaelämä on näin alkuun aika hektistä kun informaatiotulva saa sut miettimään että mitäköhän täällä nyt tapahtuu, uusi iso ja tosi nätti kampus saa sut eksymään vähän väliä ja lukkarinteko on sellasta puuhaa et melkein luovuttaa opinnot ennen kun ne on ees alkanut.

Kuitenkin nyt näinä ekoina päivinä se opiskelu on kuitenkin jäänyt vähemmälle, kun ei niitä kursseja alussa edes ollut. Ne korvattiin bileillä. Mä oon nyt joka keskiviikko ja lauantai vähän väliä juossut etkoilla ja jatkoilla ja muissa menoissa, mitä meidän yliopiston ainejärjestöt järjestää. On ollut ihan huikeita tapahtumia ja pakko kyllä nostaa hattua niille jotka on ollut näitä juttuja järkkäämässä.

Eihän sen bilettämisen pääajatus oo juominen, vaan uusien ystävien tekeminen ja voin sanoa, että en ois itekkään saanut jo heti alkuun ihan mahtavaa porukkaa kokoon ilman tuutoreita ja näitä yllämainittuja tapahtumia. Nyt jo näkee sen, että kyllä Vaasassa on tosi hyvä yhteishenki esimerkiksi eri tiedekuntien välillä, mikä joissain muissa paikoissa saattaa olla hieman huonompi. Täällä kyllä arvostetaan joka alan opiskelijaa, mikä on hyvä, sillä ei meistä kukaan helpolla ole sinne päässyt.

Mä oon koko ajan vaan varmempi, että oon tehnyt oikean valinnan kun tulin tänne. En edes muista, milloin oon näin kovin halunnut käydä koulua ja oikeesti panostaa siihen, että oppii asioita. Itse ainakin lukiossa syyllistyin siihen, että asiat vaan opeteltiin ulkoa, jotta sai hyvän numeron kokeesta.

Nyt vähitellen kun kurssitkin ilmestyvät päivärutiiniin, huomaa sen, kuinka eri tasoa se motivaatio oikeasti on. Mulla ei kovin rankka alkusyksy oo, mutta joulua kohden kyllä tahti vähän kiristyy, mutta oon kyllä valmis siihen. Kursseista ja muista opinnoista kirjoitan ihan oman postauksen, koska niistä löytyy kyllä paljon kerrottavaa. 

Enemmän haluan vielä tähän loppuun kertoa näistä alkuviikkojen tapahtumista, joita tosiaan tutorit, aineistojärjestöt ja tietenkin vaasan yliopiston ylioppilaskunta ovat meille fukseille järkänneet. Näitä tapahtumia on jaksettu järjestää niin paljon, etten itsekkään kaikissa kerinnyt käydä, mutta onnekseni sain kokea edes nämä;

1. Ekan illan ja ekan viikonlopun etkot ja jatkot. 

 Ekan illan etkot vietettiin ihan kampuksen liepeillä sijaitsevassa 'dompassa', jolloin sai ekan kerran pienen maistiaisen siitä, millaisia esimerkiksi sitsit tulevat olemaan. Säännöt tapansa mukaan olivat yksinkertaiset; vessassa käynti ja poistuminen vain tauolla, älä puhu ohjelman aikana jne. Jos sääntöjä rikkoi, joutui punishmenttiin, joka voi olla mikä vaan yleisölle laulamisesta kokonaisen kaalin syömiseen. Illan vietto oli rentoa jutustelua, juomalaulujen hoilaamista ja hauskojen ohjelmien seuraamista. Tällä saralla ohi menivät myös ekan viikonlopun etkot, mutta silloin meillä oli urheiluteema. Oli tosi hauskaa nähdä kuinka paljon kaikki panostivat pukeutumiseen! Itselläni oli vain SaiPan pelipaita päällä. Jatkot olivat tietysti Fontanassa. 

2. Fuksivision

Fuksien Eurovision !! Meidän täytyi löytää sisimmät euroviisu-staramme ja pukeuta sen mukaan. Jos jonkinnäköistä foliohattua ja tähtipäätä tuli vastaan, sillä jälleenkerran asusteisiin oli panostettu. Pakko myöntää, että itse en ehtinyt pukeutua ollenkaan, sillä muut kiireet veivät suuremman osan päivästä. Fuksivisioneilla sai testata tietoaan eri visojen avulla ja myös lavalla laulaminen ja juominen kuului ohjelmaan. Oma suosikkini oli juomalaulujen ääretön kaiku, ja muutenkin uusiin ihmisiin tutustuminen. Myös näiden tapahtumien ohjelmiin on panostettu sen verran, että niitä seuraa kyllä mielenkiinnolla. Jatkot olivat perinteisesti Fonassa!

3. Humanistiaiset 2k16

Humanistiksi kastaminen oli kyllä tosi tärkeätä minulle henkilökohtaisesti, koska kuka nyt ei haluaisi "virallistamista" siitä, että on päässyt juuri sinne, minne halusikin? Meidät jaettiin taas tutor-ryhmiin, jonka jälkeen saimme pukeutua mm. folioon, sanomalehtiin, maalarinteippiin ja kengännaruihin, Nämä asukokonaisuudet päällä lähdimme sitten kiertämään ympäri vaasaa ratkoen eri tehtäviä. Päivä huipentui loppurastiin, jossa pääsimme kyhäämään vaatejonot, ja ylpeänä totean, että oma ryhmäni ylsi hopeaan- noin 10cm tappiolla! Kyllä me kastuakin saimme.. 

4. Kastajaiset 2k16
Fuksiksi meidät kastettiin melko samalla meiningillä, kuin humanistiaisissa, mutta tietenkin astetta pahemmalla kaavalla. Rastit ja siellä suoritettavat tehtävät olivat hauskempia, mutta myös vaativampia. Jätesäkit päällä hieroimme ja lahjoimme tutoreja esimerkiksi sangrialla, vaahtokarkeilla ja carneval-kekseillä. Taisi siellä joku myös lauluja laulaa. Meillä oli pienemuotoiset häätkin menossa, sillä tutoreille piti aina esittää joku lyhyt alkushow. Meillä oli pappi, morsian, sulhanen, pari exää, salarakas ja kuokkavieras hääseurueessa. Myös kastajaisissa meillä oli veden kanssa lennokas kohtaaminen. Isot peukut ja pisteet mahtavasti järjestetystä tapahtumasta !

ps, sori että kuvat eivät oo ihan sujut tän tekstin leveyden kanssa. Eipäkai puhelinkuvista muuta voin odottaakkaan,. Eikä myöskään näistä mun leveyksiensäätelytaidoista..

Kiitos!

• email - miiamiiamattila@gmail.com